Takaiskusta toivuttu…

… eli Mooren valtakunnassa on taas kaikki hyvin.

cali 11

Lauma alkaa olla jo mukavasti yhtä, jopa Moorekin on viimein lämmennyt pennulle, josta olen erityisen iloinen. Jäykkyys ja pieni masentuneisuus joka Moorella oli pennun tullessa ja ensi viikkojen aikana, näyttää nyt kadonneen. Moore on ottanut taas oman tilansa ja mikä tärkeintä, rentoutunut selvästi. Elämä jatkuu siis Moorellakin “pienestä” takaiskusta huolimatta.

6 paiva 082

Pennun kanssa Moore toimii samalla tavalla kuin Romeonkin kanssa aikoinaan, eli jos pentu tulee härkkimään, Moore tekeytyy väliinpitämättömäksi ja mahdollisimman tylsäksi. Tätä ei energinen pentu jaksa, vaan se säntää uusiin seikkailuihin ja tämähän sopii Moorelle… Pentu on saanut myös Mooren turpavärkkiäkin vähän tutkia ilman, että on saanut heti hammasta ja se on Moorelta jo selvää hyväksymistä porukkaan kuuluvaksi. Turpakarvat ovat Moorelle aina ollut arka paikka ja niitä ei kuka tahansa saa möyhiä…

cali 3

Moore nauttii aina tähän aikaan vuodesta kevätauringosta hangilla kellien ja pilkkimiesten avantoja tutkien. Se on taas keväiseen tapaan syönyt paljon jäisiä ahvenia ja pilkkimiesten avantojen ympärykset on aina käytävä tarkastamassa saaliin toivossa.

Jotenkin ihan mahtava tunne itsellä, kun Moore on taas oma mainio itsensä. :) Tämä on koko ajan ollut itselle erityisen tärkeää, että Moore säilyttää kasvavassa laumassa oman asemansa ja ennen kaikkea sen ilonsa, mikä tekee siitä juuri Mooren. Moore on taas Moore ja siitä olen niin kovasti iloinen.

mottinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s