Marraskuussa, tai oikeastaan koko syksy, ollaan hakuiltu paljon. Moore kävi myös hollanninpaimenkoirien hakutreeneissä treenaamassa. Pääsi ensimmäistä kertaa harjoituksissa vieraallle maalimiehelle. Lähti vauhdikkaasti ”ukko”-käskyllä kadoten peitteiseen maastoon. Jossain puolivälissä nuuskutteli vähän maan hajuja, mutta muisti sitten nopeasti tehtävänsä ja sukelsi metsään etsimään ukkoa. Hetken päästä kuului maalimiehen iloinen kehu ja homma oli hienosti hoidettu.
Mejässä ongelma, eli riistan jäljille lähteminen, ei onneksi ole nostanut hakuilessa päätään, eikä Moore välittänyt muidenkaan alueella sitä ennen liikkuneiden koirien hajuista. Työmotivaatio hakuun on Moorella äärimmäisen korkea, kun tehtävä on annettu. Aivan huippu hieno homma! 🙂 Samalla tavalla Moore haussa toimii, kuten esim. isot paimenkoiratkin. Tuulta ja sen suuntaa hyväksi käyttäen. Kai se luulee olevansa vähintäänkin saksanpaimenkoira. Mitenhän sille saisi vielä ne pk-oikeudet?
Moore Monituinen 